Keskiviikko aamu aukeni sääennusteista poiketen hyvin lumisena. Ennuste oli luvannut 7 cm lunta yöksi, mutta aamulla sitä oli satanut reilut 10 cm kylään. Huipulle päästyämme tilanne näytti vieläkin paremmalta: ~30 cm kevyttä tuoretta lunta! Ou jeaa.
Aamu oli vielä pilvinen, mutta toisinaan pilvipeite rakoili ja näkyvyys vaihteli huonon ja siedettävän välillä. Kiinnostusta olisi ollut lähteä takamaastoon, mutta neloseen kohonnut vyöryvaara ei houkuttanut ketään kauas rinteistä. Eikä se varmasti olisi ollut viisastakaan.
Masa tyylittelee hissioffaria pilvien kaikotessa. Lunta oli niin paljon ja niin helposti saatavilla. Vieläkin haikailee...
Laskimme alkuun hissioffaria koska hyvää lunta oli saatavilla missä vain. Aamupäivän jälkeen laskettiin Orzivalin huipun itäpuolta, kuten jo 2 aiempaa päivää, sillä siellä reitit olivat kohtuu turvallisia enemmälläkin lumella. Ennen iltapäivän Zinaliin siirtymistä löysimme Bossonista itään menevän mustan rinteen reunoilta hauskan tattimaan, josta löytyi hyvää lunta matalaltakin.
Lari pöllyttää hartijoita myöten.
Loppupäiväksi siirryimme Zinaliin katselemaan uutta keskusta. Hissioffaria keskuksessa on todella paljon, ja helposti bongattavissa. Osittain vyöryneet seinät jättivät kuitenkin pahimman näköiset paikat toistaiseksi koluamatta. Muutama koijari kävi kuitenkin vetämässä pari seinää straightlinella alas asti. Huh. Melkeimpä taisin innostua asiasta, ja ajattelin itsekin kokeilla straightlineä pienimuotoisesti omilla reiteillä. Freeride Zone sekä siirtymä Grimentziin olivat luonnollisesti vyöryvaaran takia kiinni.
Iltapäivällä rinteiden mennessä kiinni jäimme terassille ottamaan yhdet jos toisetkin after-skit. Päätös oli oikea, sillä Zinalin lumipartio suhautti paikalle helikopterilla räjäyttelemään keskuksen rinteitä uhkaavia seiniä alas. Todistimme yhden todella ison lumivyöryn joka vyöryi laakson pohjalle saakka jättäen jättimäisen lumipilven leijumaan arviolta 150m korkeuteen laakson pohjalta. DAMN.
Koko seinä valui alas, kun rinnepartio pudotti pommeja kopterista. Oli näky mitä ei ihan heti unohda.
Illalla kävimme Grimentzin kylässä syömässä. Ateriat olivat mainiot, mutta hinnat olivat melkoiset jopa suomalaiselle. Esimerkiksi pippuripihvistä sai pulittaa 46 frangia + 38 frangin talon viinipullo.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti