Maanantai aamu sarasti pilvisenä ja lumisateisena. Mökin terassin kaiteelle oli kasannut noin 10 cm kevyttä pakkaslunta jopa kyläkorkeuteen asti. Huipulle päästyämme totesimme sitä ihanuutta olevan vielä kevyesti enemmän, arviolta noin 20 cm. Tosin koko ylänkö oli niin sinkissä, että näkyvyyttä ei juuri ollut eikä pinnanmuotoja kontrastin puutteen vuoksi nähnyt yhtään. Offin laskeminen ei onnistunut alkuunkaan, eikä uusia alueita ollut mitään asiaa lähteä tutkimaan. Reissuremmimme rinneväki valitteli, että rinnettäkin oli aivan perseestä laskea, vaikka pohjat olivatkin hyvät.
Koska näkyvyys oli niin huono, päätimme suunnata alemmas laskemaan metsärajaa kohti. Tämä päätös osoittautui oikeaksi, sillä löysimme hisseiltä saavutettavaa pätkää, johon ei juuri muita jälkiä johtanut.
Lunta oli paikoitellen lähemmäs reittä, sillä edellisen lumisateen dumppikin oli jäänyt koluamatta. Päivä kuluikin mitä parhaimmissa lumi-olosuhteista, tosin huonolla näkyvyydellä. Puuteri oli parasta mitä olen laskenut. Mikäli näkyvyys olisi ollut parempi, olisi keli ollut liian täydellinen. Saavutimme helposti taidoillemme sopivan jyrkkiä pätkiä syvässä lumessa sekä kivoja droppeja kallionkielekkeiltä.
Lari päätyi puoli vahingossa yhden dropin alas, kun meni kuikuilemaan reunalle turhan innokkaasti.
Maanantain gps reitti:
Valitettavasti kuvaillessamme päivän viimeisen vedon putskupätkää Teemu onnistui kaatumaan kovasta vauhdista offilta siirtymärinteelle ja paskoi laudan siteensä halki. Oli kyllä pahan näköiset pannut. Toivotaan että selkä tulee kuntoon vielä reissulta. Kaikki edellytykset todella pahaan loukkaantumiseen olivat käsillä. Katsellaan pari päivää ja pidetään peukkuja…
Teemun viimeisen laskun jäljet. Onneksi mies tuli kuntoon loppuviikosta. Kyllä säikäytti.
Illalla taas saunat & safkat. Pari sissiä (lue Raine & Kari) suuntasi katsastamaan vielä Grimentzin menomestoja illan käydessä yöhön.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti