Olimme varanneet oppaan ja sopineet tapaamisen ala-asemalla la Thuilessa klo 8.45, joten aamu herätyksemme Pilassa oli aikainen. Ala-aseman ravintolan nätit tytöt tarjoilivat meille herkulliset Buvette sämpylät ja kahvit. Corrado (oppaamme) saapuikin ajallaan ja kertoi kuinka he olivat eilen hiihtäneet mahtavaa Heli hiihtoa. Meille oli tänään luvassa kumminkin reilun parin tunnin haikkaus kohti Mont Valaisania. Kokonaisuudessaan huipulle kiipeäminen kesti 2h 45 min yhdellä lyhyellä tauolla.
Kiipesimme la Rosieren puolelta, mutta toista reittiä olisi voinut kenties säästää aikaa
Reitillä oli muutava hankala kohta ainakin lumilautakengille. Lasku oli kyllä mielestäni sen arvoinen. Kunhan löysimme lumilippojen välistä turvallisen reitin laskettavalle kentälle alkoi kaikille valjeta, että nämä käännökset on nyt ansaittu.
Laskulinjaa piti paikoitellen arpoa.
Aivan reitin yläosa oli melko jyrkkää ja osa kapeaa kurua (~30 astetta), mutta alempana odotti mahtava koskematon puuterikenttä jota jatkui pitkään. Jalat hapoilla suuntasimme alas kaljalle ja miettimään mitä sitä loppupäivällä tekisi.
Teemu näyttää mallia, miten siitä sitten kenttää lasketaan.
Oppaalla oli vielä mielessä muutama helposti saavutettava reitti, mistä löytyikin mukavaa metsikköä ja kauniita maisemia. Lopussa jäimme vilä fiilistelemään ja kuvailemaan metsään puuterin pöllyttelyä ja oppaalla alkoi olla jo kiire kohti omia puuhia. Pääsimme kuitenkin alas ehjin nahoin ja ’about’ aikataulun puitteissa.
Tässä vielä GPS-album versio.
Tarkemmat gps tiedot ja lisää kuvia:
la Thuile
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti