Val d'Isére - Ranska

Val d'Isére Kauden 2010 odotettu alppimatka

13.3.2010
You travel pakettimatka testissä. Yöunet jäi vähiin, kun matka alkoi lauantaina aamuyöstä klo 01:45. Tällä kertaa matkalla oli messissä Juho, Joel, Teemu, Raine, Matti, Markus ja meiksi.
Kamat saatiin lentokoneeseen ilman ylipainomaksuja, kunhan painot ovat ryhmällä sallituissa rajoissa. Tämä on kätevä tapa säästää ylipainorumba kentällä, eikä tarvitse siirrellä tavaroita kaverilta toiselle. Perillä odotti vip bussi ja oppaamme Sari.

Huoneistohotellimme Jardin de Val

Bussimatkaan kului reilu kolmisen tuntia. Kylään saavuttaessa silmiin pisti ensimmäisenä hienot rakennukset ja ympäröivät vuorijonot.
Huoneistohotellimme (Jardin de Val) huoneet saatiin vasta kolmen tienoolla. Tämäkin vasta, kun luvattiin pedata omat sängyt. Tällä säästettiin pari tuntia odottelua. Osa porukasta säntäsikin heti mäkeen 1,5 tunniksi. Pari mäkeä riitti kuvan saamiseen rinneprofiilista. Jyrkkää oli. Kaikki olivat yön matkustuksesta väsyneitä ja painuimmekin kasilta unille...

14.3
Ja kasilta ylös. Eikä tippaakaan liikaa unta.
Kelit jatkuivat aurinkoisina ja viileinä. Suuntasimme Tignesiä kohti katsomaan jäätikköä la Grande Mottea (3456m). Laskimme ensimmäisen päivän koko porukalla, sillä tarkoituksena oli tutustua tähän järkyttävän suureen hiihtoalueeseen.
Ai niin, ensimmäisen päivän ekalla kunnon laskulla tuli pahin tälli. Kosolan kanssa laskettiin yhteen. En tiedä miten noin puskista voi tulla kaveri kylkeen mutta onneksi ei mustelmia lukuunottamatta loukkaannuttu.
Iltapäivällä testattiin Juhon ja Joelin kanssa onko lumi hyvää korkealla ja haikattiin pari pientä pätkää. Lumi oli hyvää ja ei sitä jyrkkähköä offaria pääse suomessa liikaa treenaamaan.

Haikattiin pari siivua pientä harjannetta Tignesin puoleisen parkin yläpuolella lähellä Col du Paletin hissiä.
Nämä siivut olivat varmaan 20-30 asteisia, mutta sopivat hyvin ensimmäisen laskupäivän lämmittelyksi ja korkean paikan kiipeilyharjoitteiksi hieman alle 2800 metrissä.




15.3
Maanantaina keli oli kylmä ja aurinkoinen. Suuntasimme koko päiväksi Solaisen puoleiselle Glacier de Pisaillas:lle. Tämä jäätikkö on nykyään melkein kadonnut ja hyvin stabiilin oloinen.
Matkalla oli siisti tuolihissi joka nosti kyytiläiset vuorijonon yli, eikä päälle kuten tavallista. Huipulla kuuli useamminkin huudahduksia hissiläisiltä kun seuraava laakso ja jyrkkä seinämä alas aukeni harjanteen päältä.

Tänään laskimme jo enemmän offaria. Käytiin katsomassa laaksoon Gorges de Malpasset. Onneksi ei menty jälkien perässä, sillä kuulimme seuraavana päivänä oppaaltamme kauhutarinoita laakson pohjasta, jossa jyrkkä joenuoma (joka ei todellakaan ole ylitettävissä ympäri kauden) vaatii ihmishenkiä lähes joka kuukausi.

Kyllä tästä kyltistä varmaan tajuaa, että parempi on tietää minne laskee. (valkoinen osa ylhäällä varoittaa siis Malpassen läpi-pääsemättömästä alaosasta, muu koskee kansallispuiston eläinten häiriköimistä)

Sinänsä kummallista, että kaikki varoitukset olivat vain ranskaksi. Laskettiin takaisinpäin perääntyneenä le Pays Desert valleyn kauniiseen maisemaan.
Täällä saatiin parhaat offit tähän mennessä ja pehmeää laskua

Juho tyylittelee le Pays Desertillä.

Le pays desert reitti

Iltapäivästä mentiin ruokailun jälkeen katsastamaan vielä Signal hissin takaa lähtevä de Grand Vallon. Juuri kun pääsimme jyrkällä (50%) hissillä ylös niin keli veti pilveen. Jäimme odottelemaan ja katsottiin vierestä parit liitäjät jotka lähti pilveen (hullut). Teemu ei lähtenyt mukaan laakson valloitukseen vaan me mentiin kolmestaan ja heti vähän alempana näkyvyys parani. Loppujen lopuksi saatiin hyvä lasku.
Illalla ravintolassa 1789 (olikohan oikea luku: ranskan vallankumouksen vuosi) söimme mahtavat grilliruoat. Oppaamme järjestämällä illallisella tarjoiltiin lihaa, ja pöytiin tuodut grillit olivat mahtavat. Niissä oli mukava käristää liha sopivan mediumiksi. Perunalisukkeet sekä kastikkeet olivat myös vertaansa vailla. Tre bien! 
[tänne parit grillifotot]